Numero
äänestä numerolla
485

Thomas Wallgren

Blogi – Blogg

Wallgrenin vappupuhe Ahvenanmaalla

Myötätuulta Pohjoismaille Euroopasta

(KÄÄNNÖS)

Ahvenanmaalaiset, toverit, maailmankansalaiset

 

Kuulun niihin ihmisiin, jotka viihtyvät kesäisin saaristossa auringonpaisteen, lämpimän meriveden ja myötätuulen kannattelemina. Kuulun myös niihin, jotka viihtyvät saaristossa, kun merivesi on +3 astetta, ilman lämpötila on +2, kun sataa ja puhaltaa pohjoisesta.

 

Eräs tanskalainen populisti voitti vaalit luvattuaan jatkuvaa myötätuulta pyöräilijöille. Myötätuulta tarvitaan, niin politiikassa kuin merellä. Sen tietävät sukulaiseni Föglössä seilattuaan monissa maailman satamissa koko ikänsä. He tietävät myös, että myötätuulta tärkeämpää on määränpää, luotettava kompassi ja hyvä merikortti.

 

Ne, joilla on aina sama suunta saavat lopulta myötätuulta. Ne, jotka kääntävät purjetta tuulen mukaan, pääsevät määränpäähänsä, vaikka se joskus kestääkin kauan.

 

Tänä päivänä koko Euroopassa populisteilla on myötätuuli. Mutta minä en pidä sen tuulen suunnasta.

*

 

Hyvät naiset ja herrat, hyvät lapset ja aikuiset,

 

Vappu on ilon ja työn juhla.

 

Minä juhlistan tätä päivää ilolla Ahvenanmaalla.

 

Kaikilla meillä on oma hengähdyspaikkamme; paikka, jossa voimme nauttia, rauhoittua ja saada voimia. Minulle tärkeimmät hengähdyspaikkani löytyvät Föglöstä. Siksi tiedän, että Ahvenanmaalla on paljon iloa. Ja työtä.

 

Työttömyys Suomessa on korkea, lähes 9 prosenttia. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on vain 4,3 %. Luku voisi olla jopa pienempi. Matalaa työttömyysprosenttia Ahvenanmaalla on syytä juhlia.  Etelä-Euroopan kriisimaissa tilanne on kokonaan toinen. Kokonaistyöttömyys on reilusti yli 20 %, ja nuorten työttömyys Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa on pysynyt pelottavan korkeana, 56,5 prosentista 61 prosenttiin. EU on kriisissä.

 

Mitä sanovat meidän ns. asiantuntijamme tähän? Entä mitä sanoo suomalainen lehdistö? Yksi maamme johtavista taloustieteilijöistä antoi vastikään Hbl:ssa lausunnon eurokriisistä. Otsikko kuului: Euro on tuonut meille vakautta. Toinen päivälehteni, Helsingin Sanomat, kirjoitti vastikään pääkirjoituksessaan että eurokriisi on ohi ja että tilanne on nyt vakaa. Että voimme alkaa odottaa elpymistä ja parempia aikoja.

 

Valitettavasti Johnny Åkerholm ja Helsingin Sanomat ovat väärässä. Me emme voi odottaa elpymistä. Elpyminen koskee pankkeja ja suuria talousjärjestelmiä. Ne alkavat tuottaa jälleen voittoa. Niille kriisi on ohi, ei meille.

 

Ei ole kovinkaan kummallista, että pankeilla menee hyvin. Veronmaksajien tuki pankeille euroalueella kohoaa 1600 miljardiin euroon kriisin alkamisesta syksyllä 2008. Samanaikaisesti palkkoja ja etuuksia on laskettu, hyvinvointijärjestelmää on leikattu, säästetty, säästetty ja säästetty. Monet eteläeurooppalaiset ovat pudonneet köyhyyteen ja myös Pohjoismaissa monilla menee huonommin kuin ennen.

*

 

Ahvenanmaalaiset, eurooppalaiset, maailmankansalaiset!

 

Kun Suomi ja Ruotsi hakivat EU-jäsenyyttä, monet ystävistäni tukivat sitä. Ymmärsin heitä, vaikka itse ajattelin toisin.

 

EU ei minun silloisen käsitykseni mukaan ollut hyväksi demokratialle, globaalille vastuullemme ympäristöstä, maailman köyhyyden ratkaisemiselle ei maaseudulle eikä yhteiselle hyvinvoinnille. Ajattelin tuolloin, että meillä Pohjoismaissa oli jotakin parempaa kuin heillä Brysselissä, ja tästä syystä käynnistin tuolloin kampanjan ”Kyllä maailmalle – ei EU:lle”. Kuuluin niihin, jotka toivottivat tervetulleeksi Ahvenanmaan selkeän EIn EU:lle, kun ensimmäinen pohjoismaiden kansanäänestys EU:sta järjestettiin syksyllä 1994.

 

Sen jälkeen on paljon vettä virrannut. Nyt ei kyse ole enää Kyllä – Ei –asetelmasta. Mutta voimme kuitenkin todeta, että ei-kannattajat 1990-luvun pohjoismaiden kansanäänestyksissä eivät olleet täysin väärässä.

 

 

Mitä EU:ssa tapahtuu tänään? Eurooppa-vaalit ovat 25 toukokuuta. Kuvio näyttää varsin selkeältä ennen vaaleja. Kolme tahoa kilpailee Euroopan poliittisesta vallasta seuraaville viidelle vuodelle.

 

 

Perinteinen oikeisto, johon Kokoomus, ja valitettavasti myös suuri osa Keskustaa ja rkp nykyään kuuluvat, ovat vaihtaneet nahkansa. Siinä kun oikeisto aikaisemmin kannatti vastuullisia markkinoita, on kelkka kääntynyt tukemaan radikaalia vapaata markkinataloutta, jota usein kutsutaan uusliberalismiksi.

 

Reaktiona uusliberalistisen oikeistopolitiikan negatiivisia seurauksia vastaan on rasistinen oikeisto – liike, jota usein kutsutaan vähätellen populistiseksi – on noussut gallupsuosikiksi sellaisissa suurissa maissa kuten Ranska ja Englanti, jopa Pohjoismaistamme Tanskassa.

 

Euroopan kolmas tie ja hyvä vaihtoehto markkinauskolle ja rasismille on sosiaalisen vastuun Eurooppa.

 

Olemme valinnan edessä, ja tämä valinta on Euroopalle tärkeä. Toivon, että te kaikki äänestätte toukokuun vaaleissa sosiaalisen, ekologisesti vastuullisen Euroopan puolesta.

 

*

 

Seuraava suuri kysymys kuuluu: mitä sitten, kun olemme voittaneet vaalit? Olen tiivistänyt menestyksen reseptin seuraavasti: Enemmän Pohjoismaita – Vähemmän EU:ta.

 

Jos me Ahvenanmaalla, Suomessa ja Pohjoismaissa haluamme tehdä parhaamme itsellemme ja maailmalle, luulen, että meidän pitää vahvistaa pohjoismaista mallia, pohjoismaista yhteistyötä ja ottaa etäisyyttä kriiseihin, markkinavoimiin ja rasismiin Euroopassa.

 

Se ei tarkoita, ettemmekö voi olla mukana ja kehittää EU:ta myös. Minun tiekartallani on kaksi asiaa.

 

Ensimmäinen asia on se, että muutamme kurssia ja vaatimuksia taloudelliselle ja sosiaaliselle politiikalle Euroopassa.

Veropako EU:sta nousee 1000 miljardiin euroon – joka vuosi.  Se on enemmän kuin mitä Euroopan maat yhteensä panostavat terveydenhoitoon. Tämä ei käy. Pohjoismaiden hyvinvointivaltiot ja veroparatiisit eivät mahdu samaan suunnitelmaan. Meidän täytyy siis sulkea veroparatiisit. Olen ylpeä siitä, että tein helmikuussa 2011 ensimmäisen kunta-aloitteen Suomessa siitä, että kunta boikotoi veroparatiisien käyttöä, ja maaliskuussa tänä vuonna aloitteen pohjoismaiselle kannanotolle veroparatiiseja vastaan: www.taxhavenfree.org.

 

Veroparatiisien sulkeminen on tärkeää, mutta tarvitsemme myös muita toimenpiteitä. Rahoitustransaktioita tulee verottaa, ja meidän pitää säästökuurin ja nälkäpalkkojen sijaan hakea taloudellista virikkeitä, jotka tuovat lisää työtä ja ympäristövastuuta.

 

*

Hyvät ystävät!

 

Rakastan politiikan yksityiskohtia ja kansanliikkeiden arkea. Tutkin modernin ajan historiaa ja vaihtoehtoja. Mutta nykyaika on tässä. Saanen lopettaa puheeni kahteen teesiin, jotka kuvaavat tiekarttani toista asiaa, jonka voimme tehdä kun olemme voittaneet vaalit toukokuussa.

 

 

Ensimmäinen teesini on se, että Britannian konservatiivi pääministeri David Cameron on oikeassa yhdessä asiassa. Kaikkien maiden pitäisi uusintaa EU-jäsenyytensä perustuen kansanäänestykseen.

 

Ennustukseni on, että Ahvenanmaalla, Suomessa ja Pohjoismaissa tulos tarkoittaisi suurempaa pohjoismaista yhteistyötä muun Euroopan kanssa. Se olisi mielestäni onnistunut tulevaisuuden kuva.

 

Toinen teesini sopii hyvin kaikkialla mutta erityisesti täällä rauhan saarella. Mielestäni paras tulevaisuus meille ja ihmiskunnalle on mahdollinen kun koko Eurooppa ja koko maailma panostaa entistä enemmän hajautettuun, liittoutumattomaan ja aseettomaan maailmaan.

 

Tänään tuuli puhaltaa pohjoisesta. Mutta edessämme on uusi kesä.

 

Kiitos!

 

 

 

Thomas Wallgren

 

Thomas Wallgren on Helsingin yliopiston lehtori ja filosofian dosentti. Hän on sosialidemokraattien EU-vaaliehdokkaana.