Numero
äänestä numerolla
485

Thomas Wallgren

Blogi – Blogg

Veroparatiisivapaat kunnat muodostavat kansainvälisen verkoston

Ryhmä kunnallispoliitikkoja Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Ranskasta, Espanjasta ja Isosta-Britanniasta perustavat veroparatiisitalouden vastaisen yhteistyöverkoston: www.taxhavenfree.org. Suomesta aloitteentekijöinä ovat mukana Helsingin kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sdp) ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Johannes Hirvaskoski (kesk).

 

Veroparatiisitaloutta vastustavat luottamushenkilöt Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta julkisissa hankinnoissa. He muodostavat nyt yhdessä Ranskan, Espanjan ja Ison-Britannian paikallishallinnon aktiivien kanssa kansainvälisen verkoston. Verkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen leviämistä kansainvälisen kokemuksenvaihdon kautta. Verkosto haluaa myös nostaa ongelmia ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi julkiseen keskusteluun ja myötävaikuttaa poliittiseen suunnanmuutokseen. Samanaikaisesti Isossa-Britanniassa lanseerataan Fair Tax Mark –tunnus pankeille ja yhtiöille, jotka haluavat osoittaa että ne maksavat veroja oikeudenmukaisesti www.fairtaxmark.net.

 

  • Veroparatiisit rapauttavat veropohjaa ja heikentävät rehellisten pk-yritysten kilpailuasemia. Niistä on tullut maailmanlaajuinen uhka hyvinvointivaltiolle. Veroparatiiseja hyödyntävät yritykset toimivat Euroopan unionin kilpailulainsäädännön suojeluksessa. Kuntien toimintamahdollisuuksia on tästä syystä pidetty rajoitettuina. Haluamme puhkaista tämän myytin ja osoittaa, että on paljon mitä kunnat voivat jo nyt tehdä – jos niin halutaan. Samalla edistämme muutoksia EU:n lainsäädäntöön. Kuntien kansainvälinen yhteistyö on muodostumassa veroparatiiseja epäreilusti hyödyntävien, globaalisti toimivien suuryritysten merkittäväksi vastavoimaksi”, toteaa Thomas Wallgren.

     

  • Juuri kunnat ja maakunnat käytännössä järjestävät ja maksavat hyvinvointipalvelumme, jotka rahoitetaan verovaroilla. Siksi nimenomaan kuntatasolla täytyy kantaa huolta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja pyrkiä ehkäisemään sitä. Tähän jo nykyinen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuksia, kysymys on pääasiassa poliittisesta tahdosta. Olisi myös toivottavaa, että kaikkien puolueiden EU-vaaliohjelmissa otettaisiin asiaan kantaa, sillä suuri joukko veroparatiiseja sijaitsee EU:n alueella, sanoo Johannes Hirvaskoski.

     

  • Erityisesti ns. captive yhtiöitä on runsaasti mm. Kanaalin saarilla. Nämä yhtiöt ovat suuryritysten omia vakuutusyhtiöitä, eräänlaisia taskuja, joihin toisesta taskusta siirretään rahaa. Captive yhtiöillä voi olla legitiimejäkin tarkoituksia, mutta yleensä kyse on vain keinotekoisten veroetujen hakemisesta, Hirvaskoski jatkaa.

     

    Myös JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta osallistuu Suomessa aktiivisesti keskusteluun veroparatiisien vastaisista toimista.

  • On taloudellisesti ja moraalisesti kestämätöntä, että Suomessa kunnat kärvistelevät vakavissa taloudellisissa ja toiminnallisissa ongelmissa ja samaan aikaan kipeästi kaivattuja veroeuroja valuu ulkoistetuista palveluista verosuunnittelun ja –kierron kautta veroparatiiseihin. Kansalaiset arvostavat laadukkaita, julkisia hyvinvointipalveluja, mutta kavahtavat veronkiertoa. Poliitikkojen on tartuttava tähän ongelmaan uskottavasti, toteaa Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton (JHL) puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

     

    Faktaa:

     

    Kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen vaikeutuu verovajeen kasvaessa. Verojen karkaaminen veroparatiiseihin on kasvava ongelma. Varsinkin monikansalliset yhtiöt käyttävät systemaattisesti verotuslainsäädännön porsaanreikiä piilottaakseen voittonsa veroparatiiseihin.

     

    EU-maat menettävät vuosittain veropaon takia noin 1000 miljardia euroa, eli enemmän kuin kaikki EU-maat käyttävät terveysmenoihin. Veroparatiiseista on muodostunut globaalin talouden musta aukko. Tax Justice Network arvioi, että kaikkiin veroparatiiseihin on piilotettuna yhteensä 20-30 000 miljardia dollaria. Jos tästä määrästä olisi maksettu veroa, se riittäisi hyvin yhteisen hyvinvointimme ylläpitämiseen.

     

Paikalliset vaikuttajat voivat osoittaa vastuullisuutta estämällä yrityksiä, pankkeja ja rahastoja harjoittamasta veropiilottelua. Kuntien toimintamahdollisuudet ovat lainsäädännön asettamista rajoituksista huolimatta merkittäviä. Kunnat voivat palauttaa kilpailutettua palvelutuotantoa omaan tuotantoon, kuten Helsingissä perinnän osalta päätettiin tehdä toukokuussa 2013 kansainvälistä huomiota saaneessa valtuustopäätöksessä. Kunnat voivat myös vaatia maakohtaisia tilinpäätöksiä, joista käy ilmi veronmaksu kaikissa niissä maissa, joissa yritys on toiminut. Ranskassa eräät alueet ovat pankkien suhteen toimineet näin vuodesta 2010 lähtien. Kuntien muita välineitä veroparatiisitalouden torjumiseksi ovat mm. eettiset koodit, tarjouskilpailujen osallistumisehtojen kehittäminen, julkisten tietokantojen kehittäminen yritysten veronmaksusta (”name-and-shame”), henkilöstökoulutus sekä poliittiset aloitteet.