Numero
äänestä numerolla
485

Thomas Wallgren

Blogi – Blogg

Miten menetimme sielumme?

Thomas Wallgren puheenvuoro tapahtumassa: MEDIKALISAATIO EI OLE AINOA VAIHTOEHTO !
Lauantai 22.3.2014

Tiivistelmä: Miten menetimme sielumme?  – Tieteellinen ihmiskuva, yhtiövalta ja mielen terveys

 

JOHDANTO:

 Minulla on kaksi teemaa.

1. Mikä on aikamme tieteellisessä ihmiskuvassa erikoista?

2. Miten toimivat yhtiövallan, tieteellisen ihmiskuvan ja mielen tereveyden keskinäiset suhteet?

  

1. MIKÄ ON AIKAMME TIETEELLISESSÄ IHMISKUVASSA ERIKOISTA?

Tieteelliseen ihmiskuvaan liittyy kymmenen erityispiirrettä.

 

1. Tieteellinen ihmiskuva on virallista arkeamme hallitseva ihmiskuva. Jos meiltä virallisesti kysytään sanomme uskovamme, että meillä on aivot. Olemme epävarmoja siitä onko meillä mieli. Monet meistä emme usko, että meillä on sielu tai henki – ainakaan virallisesti emme aina usko tällaisiin henkimaailman asioihin.

 

2. Tieteellisen ihmiskuvan juuret ovat naturalistisessa maailmankuvassa. Tiede pyrkii näkemään mitä ihminen on kun hän on osa sitä maailmaa, josta aikamme tiede antaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tämä maailma on luonnollinen maailma, eikä siinä ole yliluonnollisia elementtejä tai tapahtumia tai muuta vastaavaa.

 

3. Tieteellinen ihmiskuva on imperialistinen. Se haluaa syrjäyttää muut ihmiskuvat. Tieteelliseen ihmiskuvaan kuuluu tyypillsesti ajatus, että kun muut tavat ymmärtää ihmistä tai tuottaa tietoa ihmisestä kuin tieteellisellä tavoilla väistyvät ja tieteellinen ihmiskuva etenee ja tarkentuu tämä on edistystä.

 

4. Tieteellisen ihmiskuvan naturalismi on hämärä mutta luja ennakkoluulo. Hyvinkin merkittävät aikamme filosofit sanovat keskeisissä paikoissa tuotantoaan ensin, ikään kuin tunnustuksenomaisena itsestäänselvyytenä, että he ovat naturalisteja. Tämä tunnustus vapauttaa heidät tutkimaan miten ihmisen mieli — tämä kosmoksen viimeinen mysteeri — on tutkittavissa ja ymmärrettävissä osana tieteen naturalistista maailmankuvaa.

 

Naturalismi-sanaa yleensä ei määritellä, eritellä tai kyseenalaisteta. Se on tieteellisen ihmiskuva annettu lähtökohta. Sokea piste.

 

5. Tieteellisen ihmiskuvan naturalististinen ennakkoluulo nojaa neljään fiosofiseen ehtoon. Toisin sanoen: ehdotan että ymmärrämme mistä tässä ennakkoluulossa on kyse jos ymmärrämme että se edellyttää sitoutumista neljään filosofiseen ennakkoehtoon.

 

6. Naturalistinen metafysiikka on ennakkoehdoista ensimmäinen. Tyypillisimmillään tieteellisen ihmiskuvan metafysiikka on fysikalistista. Siihen kuuluu taipumus ajatella että maailma, ml. ihminen, koostuu (viimekädessä?!”) niistä olioista, esimerikksi atomeista, joita fysiikka tutkii.

 

7. Mekanismi. Tyypillisesti tieteellisessä maailmankuvassa ajatellaan että se mitä tapahtuu tapahtuu syystä. Tyypillisin syyn laji on kausaalinen syy. Jos ihmiselle tapahtuu jotain, jos hän tuntee kipua, pelkää, rakastuu tai äänestää kokoomusta tapahtumalle on kausaalinen syys.

 

8. Realismi moraalifilosofiassa. Asiat ovat mitä ovat. Faktoista ei voi johtaa arvoja. Jos jokin asia on arvokas tämän täytyy johtua siitä, että jotkin asiat ovat (reaalisesti, faktisesti) arvokkaampia kuin toiset.

 

9. Representationaalinen kielifilosofia. Kieli on merkityksellistä jos se kuvaa asioita, jotka voivat olla niin tai näin. Kielifilosofian ydinkysymys on selittää miten ihminen tuottamalla väitelauseita voi sanoa miten asiat on tai eivät ole.

 

10. Ajattelemattomuus. Tieteellisen ihmiskuvan syvin ja olennaisin piirre on sen ajattelemattomuus. Jokaista yksittäistä asiaa sen piirissä voidaan ajatella. Mutta kokonaisuutta ei ajatella. Tiedämme että kukin tieteelliselle ihmiskuvalle kuuluva ennakkoehto on filosofisesti hankala ja kyseenalainen. Meillä ei ole yhtään ammattifilosofeja laajasti tyydyttävää metafyysista teoriaa, teoriaa selittämisestä, teoriaa moraalifilosofiasta tai teoriaa kielestä, josta rakentuisi vakuuttava ja ehjä naturalistinen ihmiskuva. Tätä ei haluta ajatella, vaan ajattelu rajataan kiistoihin siitä, minkälainen teoria jostakin edellämainitusta voisi olla vähemmän ongelmallinen tai enemmän selitysvoimainen kuin jokin muu.

 

 

YHTEENVETO OSASTA 1:

Elämme kulttuurissa, jolle on tyypillistä sitoutua ihmiskuvaan, jota kukaan ei ymmärrä ja jota harva haluaa ymmärtää.

  

2. MITEN TOIMIVAT YHTIÖVALLAN, TIETEELLISEN IHMISKUVAN JA MIELEN TERVEYDEN KESKINÄISET SUHTEET?

 

Suhteet toimivat osin hyvin

* Yhtiövallalle tieteellinen ihmiskuva sopii hyvin (ja päinvastoin) sillä

+ siihen pohjautuva tutkimus kurinalaistaa ihnisten maailmankuvaa eettisesti ja poliittisesti epäkriittiseksi;

+ naturalistinen tiede voi tuotaa patentoitavaa ja tuotteistavaa tietoa;

+ suuret yhtiöt voivat rahoittaa (niiden intressien mukaista) tiedettä suuresti.

 

       Suhteet toimivat osin huonosti:

* Sellainen mielen vika tai sielun haava tai hengen häiriö, jota ei tieteen tuottaman tiedon varassa voida helposti ymmärtää ja parantaa uhkaa jäädä yhtiövallan ja tieteen yhteistyön maailmassa parantamatta.

 * Joskus yhtiövallan ja tieteen vuorovaikutus voi johtaa myös tieteellisen parantamisen saralla irrationaalisiin tuloksiin tai se voi liiaksi syrjäyttää muiden tiedonlajien ja parantamiskeinojen asemaa mielenterveystyössä.

 

 

Kirjoittaja on filosofian dosentti ja eurovaaliehdokas.

Hän johtaa Suomen akatemian rahoittamaa mielenfilosofian tutkimushanketta A Science of the Soul? Wittgenstein, Freud and Neuroscience in Dialogue.

 

Kommentit:

thomas.wallgren@helsinki.fi

www.thomaswallgren.fi